Vieraskynä: Tiedolla johtaminen ei ole ATK:ta!

"Tiedolla johtamisen edelläkävijä" on tyypillinen lause vähänkään suurempien yritysten ja myös julkishallinnon yksiköiden (kunnat, sote-alueet, jne.) strategioissa ja visioissa. Hienoa, että tahtotila tai visio on selvä, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten sinne päästään? Mistä lähteä liikkeelle? Entä miten kaikki nykyiset järjestelmämme siihen nivoutuvat? Jopa yksinyrittäjillä on helposti kymmeniä erilaisia ohjelmia ja järjestelmiä hallittavanaan, ja suuremmissa yksiköissä niitä saattaa hyvin olla satoja tai jopa tuhansia. Melkoinen soppa juuri nimitetylle "Chief Information Officerille", jonka tehtävänä on ratkaista tuo visainen ongelma muiden puolesta.

Onko yrityksen sisäinen tieto vai asiakkaan tieto arvokkainta? Inside-in vai outside-in?

Valtaosa tiedolla johtamisen hankkeista keskittyy yrityksen sisäisiin toimintoihin (inside-in). Mietitään, mitä tietoa saa ulos yrityksen ERPistä, CRM:stä tai jostakin muusta akronyymistä. Pitäisikö ajatella asiaa toisella tavalla ja lähteä liikkeelle asiakkaasta (outside-in)? Mitä lisäarvoa asiakas saa palveluistamme, mitä säästöjä asiakas saa, miten asiakas on tyytyväisempi, jne. Vasta kun meillä on selkeä käsitys asiakkaan saamasta lisäarvosta (ja mitä tietoa siihen tarvitaan), siirrytään yrityksen sisäisiin mittareihin ja tietolähteisiin.

Loppuuko kärsivällisyys? Täydellinen integraatio vai ketterä kokeilu?

Maailma muuttuu niin huikeaa vauhtia, että päättäjillä ei ole aikaa odottaa järjestelmäintegraatiota. Pitää luoda kyvykkyys tuottaa mahdollisimman arvokasta tietoa olemassa olevilla järjestelmillä, ja ennen ensi tiistain johtoryhmää tai tärkeää asiakastapaamista. Osa tarvittavasta tiedosta löytyy järjestelmistä, osa hajanaisista Excel-tiedostoista ja osa ehkä erilaisista julkisista tilastoista. Tietoa on kaikkialla, mutta kuka osaa hyödyntää sitä?

Tiedolla johtamisen kannalta syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen on kriittistä

Päätöksenteon kannalta on oleellista luoda kyky mallintaa syy-seuraussuhteen tiedonjyvästen välille ja ymmärtää, mikä vaikuttaa mihinkin. On myös tärkeä luoda kyvykkyys tulevaisuuden ennustamiselle, skenaario-suunnittelulle ja "Business Simuloinnille". Jos ja kun tietojärjestelmien integrointi on vaikeaa, aikaa vievää ja kallista, pitäisikö lähestymistä muuttaa? Mitä jos johtoryhmän jäseniltä kysyttäisiin 1-2 tärkeintä mittaria, jotka he tarvitsevat tehokkaaseen tiedolla johtamiseen ja päätöksentekoon? Ei siis kysytä raporttia tilanteesta, vaan tietoa, jonka avulla kyseinen johtaja voi tehdä oikeita päätöksiä tänään, tässä ja nyt. Ilman viiveitä, ilman integraatioita ja selkokielellä. Maailman menoa on joskus vaikea ymmärtää, tiedolla johtamisesta ei kuitenkaan tarvitse tehdä liian vaikeaa.